Historia

Vuonna 2007 Pohjoismainen Saaristoyhteistyö (NSS / Yhteistyö) tiivisti ensimmäiset kolmekymmentä vuottaan raporttiin, joka julkaistiin muun muassa suomenruotsalaisessa lehdessä Skärgård. Vuoteen 2017 mennessä oli kulunut kymmenen vuotta lisää, ja neljäkymmentävuotisjuhla pidettiin – tuolloin tiivistettiin toiminta vuosilta 2008–2017.

Historia 2008–2017

Vuosina heti ennen vuotta 2010 toiminnan pääpaino oli kahdessa suuressa hankkeessa: gastronomiahankkeessa Skärgårdssmak ja matkailuhankkeessa Scandinavian Islands. Skärgårdssmak sitoutti suuren määrän ravintoloita, elintarviketuottajia ja muita yrittäjiä saaristossa, samoin kuin suuren osan Yhteistyön energiasta ja resursseista. Hanke on sittemmin siirtynyt yhtiömuotoon ja jatkuu pääasiassa Suomen alueilla. Scandinavian Islands merkitsi lähinnä taloudellista panostusta NSS:lle. Se ei tuottanut paljon konkreettisia tuloksia ja on viime aikoina jäänyt muiden hankkeiden varjoon, Ruotsin puolella erityisesti Stockholm Archipelago -yhteistyön myötä.

Skärgårdssmak-hankkeen jälkeisenä aikana NSS:n toiminta keskittyi pääasiassa uusien kontaktien luomiseen ja verkostojen kehittämiseen uusien hankkeiden pohjaksi. Interreg-hankkeiden käynnistäminen ja hallinnointi tuli tärkeäksi osaksi NSS:n toimintaa sen jälkeen, kun Suomi ja Ruotsi liittyivät EU:hun vuonna 1995, tarjoten mahdollisuuden vahvistaa Yhteistyön taloutta. NSS nimettiin jopa Interreg-hankehakemusten valmisteluelimeksi, tehtävä, jonka hallitukset kuitenkin siirsivät erilliselle ohjauskomitealle ohjelmakaudella 2000–2006.

Skärgårdssmak kulutti paljon voimia, ja Yhteistyö halusi sen jälkeen välttää sitoutumista uusiin suuriin hankkeisiin. Toiminnan näkyvät tulokset kärsivät tästä, ja valitettavana seurauksena Pohjoismainen ministerineuvosto vuonna 2011 poisti NSS:n rajakomiteana ja lakkautti taloudellisen tuen. Perusteluna oli, että NSS:n toiminta puuttui paikallinen sitoutuminen, tehokkuus ja selkeät hankkeet, joista olisi ollut pohjoismaista hyötyä. NSS:n budjetti puolitettiin.

Tässä vaiheessa kaksi jäsenaluetta erosi NSS:stä: Ahvenanmaa vuonna 2010 ja Sörmlanti vuonna 2011. Saaristokokouksessa vuonna 2011 Tukholman läänissä lääninvaltuutettu Gustav Andersson (nykyisin Gustav Hemming) ja kuvernööri Per Unckel kritisoivat NSS:n heikentynyttä toimintaa. He antoivat hallituksen jäsenilleen, juuri nimitetylle Yhteistyötoimikunnan puheenjohtajalle Lena Nybergille, Tukholman saaristosäätiölle sekä Lars Nybergille lääninhallituksesta, tehtäväksi aktivoida toiminta ja näyttää konkreettisia tuloksia vuoden kuluessa. Jos parannuksia ei tapahtuisi, harkittiin Yhteistyöstä eroamista, mikä todennäköisesti olisi johtanut NSS:n lopettamiseen.

Seuraavina vuosina hallitus pyrki osoittamaan konkreettisia tuloksia, mikä ilmeni pääasiassa useina saariston ajankohtaisia haasteita käsittelevinä seminaareina. Yhteistyö osallistui myös joihinkin suurempiin hankkeisiin, mutta ei käyttänyt merkittävästi henkilöstöresursseja osallistumiseensa, lukuun ottamatta muutamia hankkeisiin liittyviä seminaareja.

Vaikka budjetti oli supistunut, elvytettyä toimintaa toteutettiin vuosittaisilla ylijäämillä. Syksyllä 2013 hallitus esitteli NSS:n parantunutta toimintaa Pohjoismaiden ministerineuvostolle Kööpenhaminassa. Hyvä vaikutus oli, että ministerineuvosto myönsi Yhteistyölle jälleen rajakomitean aseman. Tämän seurauksena myös taloudellinen tuki palautettiin, aluksi kaudelle 2014–2016, myöhemmin se jatkettiin ja hieman vahvistettiin.

Ministerineuvosto on vuosien varrella harkinnut siirtymistä projektipohjaiseen rahoitusjärjestelmään rajakomiteoille ja on äskettäin päättänyt kompromissista. Tämä tarkoittaa, että perusavustukset säilyvät, NSS:n osalta jonkin verran korotettuna. Samalla ministerineuvosto on varannut varoja projekteihin kolmen erityisen prioriteetin mukaisesti. Näistä kestävän maaseudun kehitys on merkityksellisin NSS:lle, mutta myös innovatiivisilla ja resiliensseillä alueilla sekä kestävillä kaupungeilla ja kaupunkikehityksellä on yhteyksiä.

Aiheet

Yrittäjyys, yritystoiminta ja kulttuuriasiat olivat Yhteistyön prioriteetteja vuosina heti ennen 2010. Ajan myötä mukaan tulivat ympäristökysymykset, kun taas kulttuuri jäi taka-alalle. Vuodesta 2014 lähtien toimintasuunnitelma perustuu kolmeen käsitteeseen: ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys, sekä toimintaan projektien luomisen alustana.

Merkittävin ekologisen kestävyyden hanke on ollut Green Islands -projekti, joka toteutettiin vuosina 2012–2014 Yhteistyön ja ministerineuvoston taloudellisella tuella. Hanke keskittyi jäte-, energia- ja vesi- ja viemäriratkaisuihin. Ennen sitä, Skärgårdsmässan-messujen yhteydessä Tukholmassa vuonna 2008 järjestettiin ympäristöyhteistyöpäivä ympäristöverkoston luomiseksi. Kahdesti, vuonna 2014 Tukholmassa ja vuonna 2015 Turussa, NSS järjesti seminaareja lisääntyneistä haikaroista, niiden hallinnasta ja vaikutuksista kalastukseen. Yhteistyö on sen jälkeen seurannut aktiivisesti haikarakysymystä. Vuonna 2017 NSS kutsui asiaankuuluvat toimijat keskustelemaan yhteistyöstä Pohjois-Itämerellä EU:n merisuunnittelualoitteen yhteydessä. Kävi ilmi, että NSS:n paikallinen ja alueellinen verkosto voi olla hyödyksi tässä työssä.

Viime vuosina NSS:n toiminnan painopiste on ollut pääasiassa sosiaalisessa kestävyydessä. Vuonna 2009 Maarianhaminassa järjestettiin seminaari saariston IT-palveluista, ja vuonna 2017 Helsingissä pidettiin seminaari, jonka aiheena oli laajakaistaverkon rakentaminen ja digitaaliset palvelut. Tukholmassa vuonna 2016 järjestettiin seminaari Paikallisten palveluiden saatavuus. Kaksi seminaaria vuonna 2016, aiheena Tulevaisuuden saaristokoulut Tukholmassa ja Helsingissä, korostivat laadukkaan opetuksen saatavuuden merkitystä, hyviä tuloksia pienissä saaristokouluissa sekä käytännön esimerkkejä uudesta IT-teknologiasta.

Vuonna 2017 käynnistettiin kaksi laajempaa hanketta: Asuminen vakituisille asukkaille ja Huomenna saariston asukkaat. Asumishanke koostuu osittain jäsenmaiden asiaankuuluvien säädösten vertailusta ja osittain asumisratkaisujen tutkimuksesta yhteistyössä arkkitehtikoulujen kanssa. Demografiahanke tutkii työikäisten saariston asukkaiden haasteita muuttaa saaristoon tai jäädä sinne asumaan. Tämä toteutetaan saariston asukkaille suunnattavalla kyselyllä. Kyselyn tulokset muodostavat pohjan paikallisille seminaareille, joiden tavoitteena on syventää tietämystä ja lisätä paikallista sitoutumista asiaan. NSS on lisäksi kiinnittänyt huomiota menetelmään Paikalliset taloudelliset analyysit (LEA), joka osoittaa, että saaret ja saaristot voivat olla arvokkaita paitsi kokemuksellisesti myös taloudellisesti.

Kulttuurihanke Skärgårdskultur – resurssi alueelliselle identiteetille ja paikalliselle taloudelle toteutettiin vuonna 2008 aiemman Interreg-hankkeen jatkona. Vuonna 2011 seuraavana hankkeena oli When We Were One, esitutkimus, jonka tavoitteena oli saada Interreg-rahoitusta jatkohankkeelle saaristojen yhteisestä historiasta. Valitettavasti projekti ei saanut Interreg-rahoitusta, joten työ jäi kesken. NSS järjesti kulttuuritapaamisia useiden vuosien ajan, mutta vuoden 2010 Ålandin kulttuuritapaaminen jäi tähän mennessä viimeiseksi.

Taloudellinen kestävyys on ollut pitkään tärkeä osa NSS:n toimintaa, usein erityisesti nuorten saariston asukkaiden näkökulmasta.

Vuonna 2011 käynnistettiin hanke Skärgårdar, ungdomar, företagsamhet (SUF). Tämäkin oli esitutkimus, jonka tavoitteena oli saada Interreg-rahoitusta suurempaan hankkeeseen, mutta se ei myöskään saanut rahoitusta.

Vuosina 2014–2015 toteutettiin demografiahanke Egna pengar, joka käsitteli nuorten ja aikuisten työllisyyttä ja toimeentuloa saaristossa, Nordiska ministerrådetin ja NSS:n taloudellisella tuella. Hankkeen aikana järjestettiin useita seminaareja, ja tulokset dokumentoitiin julkaisussa. NSS on monien vuosien ajan tukenut vuosittaista saariston naisseminaaria, jossa yrittäjyys on ollut keskeinen aihe. Yhteistyö on osallistunut näihin tapaamisiin viime vuosina.

Kasvavaa kiinnostusta matkailuun on käsitelty kolmessa seminaarissa: vuonna 2012 Helsingissä, 2013 Tukholmassa ja 2015 jälleen Helsingissä, viimeksi yhteistyössä Interreg-hankkeen kanssa pienille vapaa-ajan satamille. Vuonna 2013 järjestettiin seminaari Fisk(e) så in i vassen kalataloudesta ja kalastusmatkailusta. Ruoka-aiheiset teemat ovat olleet ajankohtaisia myös Skärgårdssmak -hankkeen jälkeen. Vuonna 2016 Yhteistyö osallistui puhujina symposiumiin Finnish Championship in Food Craftsmanship Tammisaaressa. Vuoden 2017 seminaari Tukholmassa aiheesta Saariston laidunnus, jonka tavoitteena oli säilyttää avoin saaristomaisema, liittyi sekä ruokaan että matkailuun. Yksityiskohtaisempi katsaus toiminnan sisältöön löytyy alla olevasta vuosikatsauksesta.

Yhteistyön roolit

NSS:n toiminnan yleisenä periaatteena on keskittyä ajankohtaisiin saaristohaasteisiin, joissa pohjoismainen yhteistyö voi tehdä eron. Pelkkä asian tärkeys ei siis riitä. Joillakin toimialoilla on jo olemassa vakiintunutta pohjoismaista yhteistyötä voimakkaiden ja osaavien toimijoiden kesken, mikä rajoittaa NSS:n mahdollisuuksia olla hyödyksi. Tämä koskee esimerkiksi merellistä ympäristöä.

Yhteistyön rajalliset resurssit oikeuttavat yleisen lähestymistavan, jossa aloitteet käynnistetään, mutta toteutus jätetään mieluiten muiden toimijoiden vastuulle. Toinen periaate on, että NSS:n ei tulisi käsitellä politiikkakysymyksiä, sillä se on yhteistyön päämiesten tehtävä. NSS voi kuitenkin pyydettäessä laatia asiaperusteita politiikkakysymyksiin. Tätä on tehty kouluopetuksen ja haikarakysymyksen osalta, ja pysyvän asumisen osalta työ on käynnissä. NSS:n roolien selkeyttämiseksi hallitus laati vuonna 2016 toimintamission, jota on asteittain hiottu.

NSS:n tulee rajoittua työskentelemään vain muutaman teeman parissa kerrallaan. Täydennyksenä ja toiminnan jatkuvuuden vahvistamiseksi hallitus on jakanut tärkeiden saaristoaiheiden seurantatehtävät jäsenilleen. Merkittävä panos seurannassa ovat neuvoston kokousten tavoitekeskustelut.

NSS:n tehtävänä on toimia alustana EU-rahoitteisten hankkeiden käynnistämiseksi ja tukemiseksi. EU:n viimeisintä ohjelmakautta edeltäen hyviä tuloksia tuottanut työ on kohdistunut uusien hankkeiden luomiseen. Näin ollen hankkeet Sankt Olavs Pilgrimsled, Smart Marinas ja Baltic Wings, joita rahoittaa EU:n Central Baltic -ohjelma, ovat suoria tuloksia tästä työstä. Toimia alustana hankkeiden muodostamiseksi tarkoittaa verkostoitumista. NSS kehittää laajoja verkostoja eri alojen asiantuntijoiden kanssa tavoitteenaan olla pätevä ja hyödyllinen toimija saaristoasioissa.

Kolmas tehtävä NSS:lle, aihealueiden ja verkostoitumisen lisäksi, on sen rooli Pohjoismaiden ministerineuvoston rajakomiteana. Viime vuosina Yhteistyö on kiinnittänyt tähän lisää huomiota ja osallistuu aktiivisesti niin kutsutun LOTS-ryhmän kokouksiin. Rajahaitat ovat olleet monille rajakomiteoille tärkeä kysymys. NSS on kuitenkin pitänyt sitä vähemmän merkityksellisenä ja keskittynyt kehityskysymyksiin.