Matkailun potentiaali saaristossa
Suuri taloudellinen potentiaali
Saaristoalueet tarjoavat vierailijoille virkistys- ja elämyksellisiä arvoja sekä tärkeitä luonnon- ja kulttuurihistoriallisia arvoja.
Vuonna 2023 Pohjoismainen Saaristoyhteistyö jatkoi matkailun taloudellisen potentiaalin selvittämistä. Uusi raportti kattaa koko toiminta-alueen, eli itäisen Suomenlahden–Ahvenanmaan alueen ja Uppsalan alueelta Kalmariin saakka. Lukemat osoittavat merkittäviä taloudellisia vaikutuksia NSS:n alueella Ruotsissa, Ahvenanmaalla ja Suomessa: 32 miljoonaa vierailua ja 1,7 miljardia euroa liikevaihtoa vuodessa.
Tiedot perustuvat tutkimukseen, joka on ensimmäinen laatuaan NSS:n saaristo- ja rannikkoalueilla Etelä-Suomessa, Ahvenanmaalla sekä Ruotsissa Uppsalan ja Kalmarin lääneissä. Vierailujen määrä perustuu matkapuhelinten paikannustietoihin, ja vierailut on jaettu kaupallisiin ja ei-kaupallisiin vierailuihin. Tutkimus osoittaa suurta potentiaalia muun muassa matkailun sesongin pidentämiseksi.
Työllisyys vastaa 22 000 kokoaikaista työpaikkaa
Pohjoismainen Saaristoyhteistyö on yhdessä WSP:n kanssa tehnyt laajan analyysin vierailujen määrästä, jaoteltuna kaupallisiin vierailuihin—kuten hotelliyöpymiset ja vierasvenesatamat—ja ei-kaupallisiin vierailuihin, jotka ovat yksityisissä vapaa-ajan asunnoissa tapahtuvia yöpymisiä. Raportti kattaa sekä vierailujen määrän että niihin liittyvän matkailun taloudellisen arvon, ja tulokset ovat hämmästyttävän selkeitä:
Matkailun merkitys ja potentiaali ovat täysin ilmeisiä. Ala työllistää 22 000 henkilötyövuotta vastaavaa työntekijää ja tuottaa 250 miljoonaa euroa verotuloja vuodessa*. Pohjoismaisen Saaristoyhteistyön tarkoituksena tämän selvityksen avulla on muun muassa osoittaa alan vaikutus ja potentiaali. Monilla saaristoalueilla suurin osa vierailuista tapahtuu nykyisin lyhyen kesäkauden aikana, mutta ala on pitkään pyrkinyt pidentämään sesonkia. Haasteet ovat hyvin tunnettuja, mutta nyt näytämme mustaa valkoisella, numeroiden avulla, mitä merkitsisi, jos syyskuu olisi yhtä varattu kuin elokuu.
“Saman verran vierailuja syyskuussa kuin elokuussa merkitsisi, kaikki muu pysyessä ennallaan, matkailun liikevaihdon kasvua 55 miljoonalla eurolla ja työllisyysvaikutuksen, joka vastaa yli 9 000 kokoaikaista työpaikkaa yhden kuukauden ajaksi,” sanoo Joakim Franklin, joka vastasi tutkimuksesta.
1,5 kuukautta pidempi sesonki kaksinkertaistaisi liikevaihdon.
Myös Åbolandin saariston yrittäjä Lassi Määttä toteaa, että 1,5 kuukautta pidempi sesonki kaksinkertaistaisi liikevaihdon. Lassin mukaan kahden viikon pidennetty sesonki lisäisi liikevaihtoa 30–50 %.
Asia on tärkeä useasta näkökulmasta. Matkailuala tarjoaa lukuisia työpaikkoja, ja pidempi sesonki voi edistää saaristoon muuttamista, kuten monilla hiihtokeskuksilla on tapahtunut; Åre mainitaan usein esimerkkinä. Suuret sesonkivaihtelut aiheuttavat kuitenkin myös painetta ympäristölle, infrastruktuurille ja osittain sosiaaliselle kestävälle kehitykselle. Tällä hetkellä on käynnissä useita projekteja, joissa yritykset Itämeren alueella luovat yhdessä edellytyksiä pidemmälle matkailusesongille. Raportti osoittaa myös matkailualan koon ja voi toimia kansallisen tason perustana rahoitus- ja investointitukiohjelmille.
Laskelmat on tehty tulomenetelmällä Ålands statistik- och utredningsbyrån -viraston mallin pohjalta, jota WSP on kehittänyt edelleen. Ahvenanmaalla laajoilla vierailukyselyillä on kartoitettu kulutuskäyttäytymistä, mikä tekee analyysistä luotettavimman materiaalin saaristo-olosuhteiden kulutustottumuksista. Lukemat kuvaavat keskiarvoa vierailuista ja yhteiskunnallisista hyödyistä vuosina 2021 ja 2022. Ulkomaiset vierailijat käsitellään mobiilitietoanalyysissä erikseen. Esitetyt vierailijaluvut koskevat siis kotimaisia vierailijoita – suomalaisia Suomessa ja ruotsalaisia Ruotsissa.
Rapporter: Besöksmängder i Östersjöns skärgård
-
PPT Östersjöskärgårdens besökare 231201 (.pdf)
-
Rapport Östersjöskärgårdens besökare 231201 (.pdf)
-
Economic values and societal benefits of the tourism industry 231201_EN (.pdf)
Matkailussa on yhä enemmän keskustelua tiedon ohjaamasta johtamisesta. Strategisessa johtamisessa hyödynnetään olemassa olevia tietoja matkailun kehittämisessä ja päätöksenteossa. Tilastotiedot ovat kuitenkin puutteellisia; esimerkiksi pienemmät majoitusyritykset jäävät usein tilastoista pois, ja joissain alueissa ne muodostavat merkittävän osan majoituskapasiteetista. Päivävierailijat eivät myöskään näy tilastoissa, vaikka niillä on merkittävä vaikutus matkailutuloihin.
Pohjoismainen Saaristoyhteistyö on tehnyt tutkimuksen vierailumääristä Åbolandin saaristossa sekä Ahvenanmaan Brändön, Kumlingen, Sottungan ja Kökarin kunnissa.
Mobiilitietojen avulla, eli tietoa matkapuhelinten maantieteellisestä sijainnista ja vietetystä ajasta, saadaan väline mittaamaan vierailuvirtoja. Kyseessä on pilottihanke, ja Pohjoismainen Saaristoyhteistyö on eturintamassa tämän menetelmän käytössä saaristo-olosuhteissa. Sekä tekniikkaa että datan käyttöä kehitetään edelleen.
Lapin yliopiston Matkailun tutkimus- ja kehittämislaitoksen johtaja Antti Honkasen mukaan:
“Puuttuvien tietojen korjaamiseksi on kehitetty erilaisia menetelmiä. Viime vuosina mobiilitietojen käyttö on lisääntynyt. Kuten kaikilla menetelmillä, myös mobiilitiedoilla on rajoituksia. Mobiilitietojen avulla saadaan kuitenkin luotettavaa tietoa vierailumäärien muutoksista ja vertailumateriaalia eri kohteiden suosiosta. Vastaavaa tietoa on vaikea saada muilla menetelmillä.
Voidaan todeta, että huolimatta joistakin rajoituksista, Åbolandin saariston tiedot muodostavat ensimmäisen tutkimuksen, joka perustuu maantieteellisiin sijainteihin ja antaa kattavan kuvan vierailumääristä, ajallisesta jakautumisesta ja suosituimmista alueista.
Tietojen hyödyntämiseksi strategisessa suunnittelussa tarvitaan säännöllisiä tutkimuksia. Näin kehitystarpeet voidaan tunnistaa tehokkaasti ja matkailun kehitystä ennakoida. Ottaen huomioon saaristojen valtavan matkailupotentiaalin, tiedon tarve strategiseen kehitykseen on suuri.”
Mitä enemmän vierailijat ovat valmiita käyttämään aikaa ja rahaa päästäkseen saaristoon, sitä korkeampi saariston arvo voidaan katsoa olevan. Vierailijoiden määrä on siten tärkeä mittari saariston vetovoimasta.
Vuoden 2019 ja 2020 tietoja vertaamalla pandemian vaikutukset näkyvät selvästi. Vierailijoiden määrä kasvoi sekä matalan että korkean sesongin aikana. Vierailijat viettivät myös enemmän aikaa saaristossa; 1,5 miljoonaa vierailijaa yöpyi ja sesonkiaika piteni vuonna 2020. Vuosien välinen kasvu johtuu suurelta osin lisääntyneistä yöpyvistä vierailijoista. Yöpyvien vierailijoiden määrä tammi–syyskuussa kasvoi 13 %, mikä johtuu siitä, että useampi henkilö valitsi loma-asuntonsa pandemian aikana.
Eniten vierailijoita oli juhannuspäivänä, 45 000, joista yli puolet yöpyi myös.
Vierailijamäärät ovat lisääntyneet pääasiassa mantereeseen lähellä olevilla alueilla. Kauempana saaristossa olevat paikat ovat yleisesti nähneet pienempiä lisäyksiä, vierailijamäärät ovat pysyneet ennallaan tai joissain tapauksissa vähentyneet.
Samanaikaisesti tiedetään vierailijoiden kotipaikka, mutta ulkomaiset vierailijat eivät sisälly analyysiin, eivätkä ne, jotka käyttävät muita matkapuhelinoperaattoreita kuin TeliaSonera.
Vierailumäärät eivät ole tarkkoja, vaan tietoja on tulkittu varovaisesti, mutta ne antavat ohjeellista tietoa. Jatkamalla vastaavaa seurantaa saadaan luotettavampaa materiaalia. Sekä menetelmää, tekniikkaa että analyysiä kehitetään edelleen.